Informaatiolukutaito ja oppiminen

Plagiointikäyttäytyminen on oire siitä, etteivät henkilön tiedonhankinnalliset valmiudet ole vielä tyydyttävällä tasolla. Opettajat saattavat epäillä verkkolähteiden hyödyntämistä kurssitöiden tiedonlähteinä, sillä pelkäävät oppilaiden copypastaavan, plagioivan tekstiä suoraan raportteihinsa. Suoraan kopioinnissa oppilaan aivoihin ei tallennu muistijälkiä oppimisesta. Tämä ei ole oppilaan itsensä vika. Hänellä ei vain ole vielä riittävää kykyä hankkia ja käyttää tietoa, soveltaa ja muokata sitä omiin tarpeisiinsa.

Mitä opettaja voi tehdä plagioinnin vähentämiseksi?

Plagiointi asettaa opetukselle tiettyjä haasteita. Teknisesti ajatellen tiedonhakujen tekeminen "googlaaminen" voi ollakin helppoa. Tiedon arviointi ja soveltaminen sen sijaan tuottavat vaikeuksia. Tarvitaan oppijakeskeisiä toimintamalleja, ja ne taas edellyttävät opettajalta uusia ideoita.

Informaation

• etsinnän
• hankkimisen
• arvioinnin ja
• soveltamisen

valmiuksia kutsutaan informaatiolukutaidoksi.

Informaatiolukutaito on yksi uuslukutaitokäsitteistä. Oletuksena on, että mekaaninen luku-, kirjoitus- ja laskentataito ei ole riittävä oppimistavoite tietoyhteiskunnassa. Muista uuslukutaitokäsitteitä ovat medialukutaito, tieto- ja viestintätekniset (TVT)-taidot, digitaalinen lukutaito, tietokonelukutaito, verkkolukutaito tms. Informaatiolukutaito käsitteenä asemoituu oppimisen oppimiseen ja kriittiseen luovaan ajatteluun.

Tiedonhankinta ja oppiminen

Kulthau ISP information search process - tiedonhankintaprosessin vaihemalli. Aloitus, aiheen valinta, aiheen tunnustelu, fokuksen muotoilu, aineiston keruu ja esityksen tekeminen. Tarkastelunkohteena ovat tiedonhankkijan toiminta, ajattelu ja tunteet.

Informaatiotutkimus ei ole keskittynyt siihen miten tiedonhankintaa ja informaatiolukutaitoa tulisi opettaa, vaan tiedonhankinnan ilmiöihin oppimistehtävän kontekstissa.

Kasvatus/oppimistieteellinen tutkimus ei ole problematisoitunut informaation hankintaan ja käyttöön liittyviä kysymyksiä tai ottanut informaatiolukutaitoa oppimisen osatavoitteeksi.

Kasvatustieteen näkökulma oppimiseen ja tiedonhankintaan

Transmissio (välitys), transaktio (palaute), transformaatio (merkitysten uudelleenjäsentely).

PBL keskiössä oppija itse ja hänen suhteensa ulkomaailmaan. Elaboraatio, tiedonhankinta, konstruointi, esityksen teko. Oppimisprosessiin tulisi sisältyä muunmuassa ongelman kehittelyä ja aikaisemman tiedon aktivointia tukevaa toimintaa, jotta tehtävä selkeytyy ja siihen sitoudutaan. Kollaboraatio ja arviointi -> kokemusten jakamnen, oppijan tiedonhankinnan ja oppimisen reflektointi.


Lähdekirjana:

Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen. (2008) Toim. Eero Sormunen & Esa Poikela. Tampere. Tampere University Press.